Search
  • Tanssilähettiläät

Pohjanmaan kautta

Lempipaikkani on meidän oma puusauna kellarissa paritalossamme Tampereella. Se lämpiää usein ja sen hellät löylyt saa kehon ja mielen hetkeksi muualle. Sauna pakottaa myös irrottamaan otteen puhelimesta ja somesta. Saunan lämmittämiseen menee n. kaksi tuntia ja saunomme usein paritalomme naapurin perheen kanssa yhdessä ja sauna rituaaleihimme kuuluu saunoa pitkään. 


SAUNA = Lempipaikka, nautinto, pysähdys ja elämän pienet ilot


Löylyyn, tauolle, löylyyn, tauolle, löylyyn, tauolle…

Saunomisessa vierähtää usein koko ilta. Saunassa saa olla hiljaa ja uppoutua omiin ajatuksiin tai osallistua keskusteluun halutessaan. Saunassamme on lempeät löylyt ja kehoni nauttii lämmöstä. Saunan jälkeen on raukea olo ja uni tulee nopeasti. 


Pohjanmaan juuret


Tänä vuonna me Tanssilähettiläät olimme minun juurillani Pohjanmaalla, jossa vierailimme Vaasassa, Kokkolassa ja Seinäjoella. Olen kotoisin Kokkolan läheltä Pietarsaaresta, jossa asuin, kunnes muutin musiikkilukion tanssilinjan opiskelijaksi Kuopioon. Isovanhempani asuivat Kokkolassa ja sukulaisiani asuu siellä edelleen. Vaasaan minut linkitti nuorena ensimmäinen ihastukseni ja nykyään työskentelen siellä paljon tanssin merkeissä erilaisissa produktioissa ja opetushommissa Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen kautta. Seinäjoen läheisyydessä oli lapsuuden mökkini ja aikuisiällä olen vuoden ollut töissä Seinäjoen kaupunginteatterilla. Näihin kaupunkeihin liittyy paljon tärkeitä muistoja, niin hyviä kuin ikäviäkin muistoja. 


Pohjanmaa ihastutti minut kesäisellä kaupunkitunnelmallaan maalaismaisemissa. Pohjanmaa puhutteli myös rauhallisuudella ja hiljaisilla luonnon maisemilla. Vaasassa, Kokkolassa ja Seinäjoella oli paljon ihania kesäkahviloita ja ravintoloita, joissa en ollut aikaisemmin käynyt. Mainittakoon Kokkolan Vohvelikahvila ja taideleipomo sekä Kahvila Saha Ykspihlajassa, Vaasan uusi Kalastuksen Talo ja Salteriet -ravintola Svedjehamnissa, Seinäjoella Kalevan Navetan ravintola Äärellä ja kahvila Valkoinen Puu Seinäjoen keskustassa. Pohjanmaa yllätti minut myös katsojamäärissä ja avoimet tapahtumat keräsivät paljon katsojia tanssin ja musiikin äärelle. Ihmisillä oli selkeästi kaipuu taiteen äärelle koronakevään jälkeen. Palvelukeskukset herättivät paljon muistoja omista isovanhemmistani, jotka kaikki istuvat jo pilven hattaralla. Vierailut palvelukeskuksissa herätti meissä myös paljon keskustelua: 


Missä minä haluan olla kun minä olen vanha? 

Missä olisi hyvä olla ja millainen se paikka olisi? 

Kenen kanssa haluaisin siellä olla?


Tanssilähettiläiden kanssa suunnittelimme jo perustavamme taidepalvelukeskuksen, jonne kaikki sitten muutamme vanhuksina. Siellä taide kukoistaa, hoitajia olisi tarpeeksi ja heillä olisi kunnon palkka, joka heille kuuluu. Eikun lottoamaan ja peukut pystyyn. 


KIITOS POHJANMAA! 



Kasvattisi Lotta 



27 views0 comments

Recent Posts

See All