Search
  • Tanssilähettiläät

Sujuu kuin tanssi vai sujuuko?

Kesä 2021 oli meidän Tanssilähettiläiden kolmas kesä yhdessä työskennellen tai oikeastaan se oli yksi heinäkuinen viikko Ranualla. Tänä vuonna apurahoja ei vain herunut, joten valmistautuminen Sahojen Sinfoniaan typistyi muutamaan yhteiseen päivään Ranualla ennen varsinaista esiintymistä. Toki valmistelua esityksen eteen oli tehty pitkin vuotta, kuten haettu lukuisia apurahoja ja mietitty esityskonseptia. Eniten ja pisimpään esitystä oli valmistellut ranualaisten kanssa meidän Riina, joka toimi esityksen taiteellisena mentorina omalla henkilökohtaisella apurahallaan. Viime kesäisen työskentelyn jälkeen emme olleet juurikaan tavanneet toisiamme livenä vaan palaverit ja esityksen suunnittelu toteutuivat lähinnä Zoomissa.


Heinäkuun alussa mietin hiljaa mielessäni:

Miten ihmeessä saamme kasaan esityksen muutamassa päivässä, johon osallistuu meidän lisäksi kymmeniä meille ennestään tuntemattomia ihmisiä, joilla ei juurikaan ole kokemusta esiintymisestä? Miten ihmeessä edes meidän ryhmä saa muutamassa päivässä aikaiseksi jotain kelvollista lavalle vietävää? Mihin sitä on taas lupautunut?

Edellisestä esiintymisestäkin on jo pitkä tovi, kiitos koronan.

Jännittää. Ahdistaa. Epäilyttää.





Koittaa heinäkuun 20. päivä ja on aika lähteä Ranualle, jännitys.

Astun junaan suuntana Rovaniemi, jossa Kiira ja Marja odottavat minua jo. Juttu jatkuu siitä mihin se viimeksi jäi, helpotus.

Rovaniemellä meitä vastassa on Riina ja Riikka ja porukka on kasassa, ilo.

Menemme ruokakauppaan ja yhteiset aamupalaostokset on hetkessä tehty ja WeSharella kulut jaettu, naurahdus.

Saavumme Ikinevan taideresidenssiin Ranualle ja valtaamme samat huoneet kuin kaksi vuotta sitten, rauha.

Sauna laitetaan tulille ja esityksen suunnittelu pääsee vauhtiin, riemu.

Seuraavana päivänä Kirnun salissa tapaamme ensi kertaa muita esityksessä esiintyviä, läsnäolo.

Harjoitukset etenee tekemisen meiningillä, luottamus.

Esityspäivä koittaa, esitykset menee loistavasti ja loppukaronkassa laulu raikaa ja tanssijalka vipattaa, kiitollisuus.


Kiitos Kiira, Marja, Riina ja Riikka. Teidän kanssa on hyvä olla ja helppo työskennellä. Yhteistyö, luottamus, avoin keskustelu, vastuun jakautuminen ja nauru ovat meidän työryhmämme tukipilarit. Teidän kanssa työskentely sujuu kuin tanssi.

Toivottavasti taas ensi vuonna jatketaan siitä, mihin tällä kertaa jäätiin.

  • Lotta


17 views0 comments

Recent Posts

See All