Search
  • Tanssilähettiläät

Upeiden pilvien kuvittama Pohjanmaa ja muistojen värittämä Stadika

Mun lempipaikka kesäisin on stadika. Se pitää sisällään monen kymmenen vuoden muistot eikä kesä tunnu kesältä ilman sitä. Muistan pitkät ilontäyteiset stadika päivät omasta lapsuudesta kun ollaan sukellettu ja hypitty veteen kavereiden kanssa ajantajun kadotessa. Muistan ne täydelliset lomapäivät kun ollaan äitini kanssa otettu aurinkoa, juteltu elämästä ja katsottu kun Jakim ja Caisha nauttivat vedessä riehumisesta koko sydämensä kyllyydestä. Erityisen hyvin muistan kesän 2015, jolloin odotin Deoa ja kävin päivittäin uimassa. Sinä kesänä tajusin kuinka tärkeä stadika mulle onkaan. Se on paikka, jossa pääsen nauttimaan täydellisistä kesäpäivistä sekä mulle tärkeiden ihmisten seurasta. Paikka, jossa pystyn niin sanotusti ottamaan kesästä kaiken irti ja jossa on helppo olla tyytyväinen elämään.


Sen lisäksi että olen asunu koko elämäni Helsingissä, olen myös pääasiassa viettänyt kaikki kesäni täällä. Meidän perheellä ei ikinä oo ollu mökkiä ja usein merivesi on joko liian kylmää tai täynnä sinilevää, joten stadika on ollu meille se paikka missä pääsee uimisen lisäksi saunomaan ja rentoutumaan. Siellä voi viettää kokonaisia kesäpäiviä, piipahtaa muutamaksi tunniksi ennen töitä tai pieneksi hetkeksi kiireisen päivän päätteeksi.


Kesää ja lämpöä rakastavana ihmisenä haluan viettää kaikki hellepäivät kokonaan ulkona, pääasiassa stadikalla:) Lähteä kotoa heti aamiaisen jälkeen ja palata vasta iltapalalle. Kaikki täällä asuvat tietää kuinka arvaamaton Suomen kesä on ja kuinka harvinaisia kunnon hellepäivät on. Nämä täydelliset kesäpäivät pääsevät täysiin oikeuksiinsa stadikalla ja niinä päivinä elämästä on helppo nauttia. Voi vain rentoutua, makoilla ja imeä kaiken sen auringon tuoman lämmön ja hyvän fiiliksen itseensä. Ympäriltä kuuluu naurua, lasten iloisia kiljahduksia ja veden loiskintaa. Kaikki kesän parhaat puolet kiteytyvät siis, kaikkien rakkaiden muistojen värittämänä, stadikaan.



Pohjanmaasta mulle jäi erityisesti mieleen veden läheisyys. Vaasassa sisäsataman alue ja Seinäjoella kävelyreitti joen varrella. Molempien läheisyydessä oli paljon kutsuvia terasseja ja hienoja maisemia, missä suomen luonto antoi parastaan. Ympärillä oli paljon ihmisiä lenkkeilemässä, syömässä jäätelöä ja nauttimassa kesästä. Näihin paikkoihin oli helppo samaistua ja vaikka kahden viikon työskentelymme aikana emme päässeet kauheesti helteestä nauttimaan, tuntui kesä olevan erityisen läsnä näillä veden äärellä olevilla reiteillä.

Lisäksi kaksi Paikan tanssia, mitkä on jääny mun mieleen erityisen selkeinä, oli näiden reittien varrella. Meidän viimeinen tanssillinen hetki Vaasassa, Hejm- ravintolan edustalla, minkä aikana satoi ja tuuli kuin viimeistä päivää sekä vastakohtana tanssi yleisön joukossa pitkin puupenkkejä Seinäjoen Kampusrannassa ihanan aurinkoisena hetkenä.


Kiinnitin myös koko kahden viikon ajan paljon huomiota pilvien muodostamiin näyttäviin ja jotenkin todella täyteläisiin kuvioihin. Siihen miten monessa kerroksessa nämä pilvien muodostamat kuvat oli ja kuinka isoja ja selkeitä kokonaisuuksia niistä piirtyi. En tiedä johtuiko se Pohjanmaasta vai siitä että olin jotenkin tämän Paikan tanssi- konseptin ansiosta enemmän avoimena tarkkailemaan omaa ympäristöä sekä sen ääriviivoja ja yksityiskohtia. Joka tapauksessa omiin muistoihin on Pohjanmaasta piirtynyt upeat maisemat veden äärellä sekä massiiviset pilvirykelmät sen yllä.


  • Kiira:)


61 views0 comments

Recent Posts

See All